Tämän kesän Lapinreissu kohdistui Tapanin kanssa Savukoskelle Kairijoen maisemiin. Valitettavasti lähdimme jahtaamaan jalokalaa kesän kuumimpana viikkona eli oli hikistä hommaa laukkoa kurahousuissa pitkin jänkää :-). Kalansaalis jäi laihanlaiseksi mutta kuntoa ja kilometrejä kertyi senkin edestä..
Tässäpä lyhyt kertaus reissusta.
1. Päivä
Saavuimme lopulta iltapäivällä Ylä-Kairin kämpälle ja pääsimme majoittumaan. Paljon mainostettu kaasujääkaappi oli mallia irtoasennus eli kaappi, kaasupullo ja letku oli asennettu kaikki erikseen :-). Ei muuta kuin meisseli esille ja jääkaapin asennukseen. Samoin asennettu agregaatti oli mallia turvallinen (ovi lukossa ja avainta ei missään). Olimme sitten ilman sähköä viikon (eikä kyllä haitannut). Majoittumisen jälkeen piti tietysti lähteä kokeilemaan miltä heittäminen helteellä tuntuu ja painelimme entisen ylä-Kairin sillan maastoon. Paikalla ei ollut kuin pienehköjä harreja jotka jäivät uimaan jokeen. Yötä myöten tietysti piti korkata mökin sauna joka osoittautuikin aivan erinomaiseksi.
2. Päivä
Helle senkun kovenee. Päivällä ei kyllä juuri tehnyt mieli ulkona liikkua vaan homma menikin yleiseksi källäilyksi. Alkuillasta sitten lähdimme Rantakankaan maisemiin. Tulos oli sama kuin edellisenä iltana eli pienehköjä taimenia ja harjuksia lukuunottamatta joki vaikutti tyhjältä. Maisemat olivat kyllä hienot ja voisi kuvitella että olosuhteiden ollessa suotuisammat näillä kulmilla joessa saattaisi olla isompaakin kalaa (täältä sain kaksi vuotta aikaisemmin 56cm/1760g taimenen). Paluumatkalla kuulimme radiosta livenä kun Hoopo selosti ja Götze pamautti Saksan maailmanmestariksi... Jee :-).
3. Päivä
Reissun kuumin päivä. Auton mittari näytti mökin pihalla +32C. Eipä tehnyt paljon mieli vetää kumipukua niskaan vaan enemmänkin yritimme katsella varjoisia paikkoja. Vettä myös kului reippaasti. Alkuillasta lopultakin päätimme lähteä joelle. Tavoitteena oli kävellä ensin Saunavaaran sillalta Riekkohautaan mutta kuumuus oli vain liikaa ja päätimme aloittaa kalastamisen jo hivenen ennen Vakliojaa. Joessa oli harjuksia tuhottomasti mutta koko oli pääsääntöisesti 15-20cm. Alkuyöstä koukkuun tarttui pari noin 30cm harria, luonnollisesti jatkoivat uiskentelua Kairin vesissä. Mittakalat loistivat edelleen poissaolollaan. En muista milloin muutaman kilometrin kävely olisi ottanut näin tiukille kuin nyt otti. Onneksi mökillä odotti sauna joka alkoikin ottaa heti palattuamme lämpöä ja saimme pehmitettyä hiukan lihaksia.
4. Päivä
Herättyämme päätimme lähteä täydentämään muona ja juomavaroja Savukoskelta. Varsinkin vissyä oli kulunut kiitettäviä määriä ja lisää kaipasimme kipeästi. Tietysti myös olutta ;-). Palattuamme tienoolle iski kunnon ukkosrintama. Räiskettä ja rytinää riitti pariksi tunniksi ja vettä tuli ihan tarpeeksi. Onneksi sade lakkasi alkuillasta ja pääsimme taas rämpimään Ylä-Kairin ex-sillalta alaspäin. Kalaa ei näkynyt eikä kuulunut mutta maisemat olivat kyllä hienot, sateen jäljiltä koko jokilaakso verhoutui sankkaan usvaan ja näkymät olivat kyllä maalaukselliset.
5. Päivä
Aamupalaa nauttiessamme mökin katolta alkoi kuulua aika epämiellytävä ropina joka koveni hetki hetkeltä. Lopulta vettä tuli aivan kaatamalla ja sade jatkui tunteja. Jossakin välissä vaikutti jopa silta että meidän olisi pidettävä välipäivä sateen vuoksi mutta onneksi vedenpaisumus lakkasi myöhemmin iltapäivällä. Päätimme uusia yrityksemme Riekkohaudan maisemiin. Ajelimme metsäautotietä lähelle Vakliojaa ja aloitimme tarpomisen. Onneksi ilma oli jäähtynyt huomattavasti (+15C) ja kävely kahluuvarusteissa oli huomattavasti miellyttävämpää kuin aikaisemmin. Riekkohaudassa yllätykseksemme havaitsimme että vanha Villin Pohjolan kmppä oli edelleen pystyssä. Yllätys oli myös se että kämpän oli vuokrannut 8? hengen porukka. Olivat olleet vuokralla jo kahdeksan vuoden ajan. Yksi porukasta oli juuri saapunut mökille ja oli aloittelemassa saunan lämmitystä. Kyseessä oli harvinaisen puhelias ja iloinen veikkonen joka ensitöikseen tarjosi oluet. Kutsun saunaan saimme myös mutta siitä jouduimme kieltäytymään silla into joelle oli liian kova. Riekkohaudan alapuolen saaren nurkilta tarttui pari pientä taimenta, muuta ei näkynytkään. Palatessamme takaisin ylävirtaan Riekkohaudan miekkonen uusi vielä saunakutsun, lopputulos oli taas sama ;-). Tapani koukutti Riekkohaudan yläpuolen koskesta 40cm taimenen ja itse sain siitä ylävirtaan pari 35cm taimenta. Venyttämälläkään niistä ei saanut mitat täyttävää joten tanelit jäivät kasvamaan. Vakliojan nuotionpaikan ylläpito oli näemmä lopetettu ja polttopuut olivat katselussa. Sen verran löysimme ettäsaimme paistettua makkarat. Mökille palattuamme sauna maistui taas, olimmehan lämmittäneet sen jo kertaalleen iltapäivällä :-).
6. Päivä
Tänään aikomuksenamme oli Kävellä Saunavaaran sillalta ylävirtaan Kuritsan kulmille. Maasto oli paikoin aika perkeleellistä käveltävää, upottavaa suota ja kainaloon yltävää heinikkoa joka peitti syviä kuoppia. Siirryimmekin vaaran rinteelle jonka hakkuuaukko oli hieman helpompaa käveltävää. Lopulta pääsimme Kuritsan yläpuolisille koskille josta aloitimme kalastuksen. Kalat olivat taas tyypillisiä 15-20cm taimenia. Itselläni kävi jokin rohkeamman kokoinen iskemässä mutta en saanut sitä tartutettua. Tapani sai koukutettua todennäköisesti mitallisen harjuksen mutta rantapenkka oli sen verran korkea että haaviessa harri pääsi riuhtomaan itsensä irti. Kyllä näki että söi miestä ;-). Paluumatkalla autolle totesimme että paikka oli kyllä ihan hieno mutta toista kertaa emme kyllä tuonne lähde rämpimään. Hankala maasto ja jo aikaisemmin rämmityt kilometrit tekivät tehtävänsä ja väsy oli kyllä kova kun pääsimme takaisin autolle. Itselleni ilmestyi molempiin ukkovarpaisiin kolikon kokoiset rakkulat. Vettyneet kahluukengät eivät kyllä ole mitkään vaelluskengät ;-). Mökillä lämmitimme taas saunan ja siinä samalla onnistuimme tuhoamaan jäljellä olevat oluet ja vähät mukana olevat väkevät. Tarinaa riitti aamuun saakka ja uni maistuikin iltapäivälle saakka :-)
7. Päivä
Edellisen illan ja yön koitos vaati todellakin veronsa. Puhti oli kyllä jäänyt helteiseen jokivarteen ja itse päädyinkin jättämään illan kalastuksen väliin väsyn ja rakkojen takia ja keskityinkin tavaroiden pakkaamiseen ja mökin siivoukseen. Tapani kävi pari tuntia kävelemässä mökin lähellä joen rantaa mutta kalansaalis jäi totuttuun tapaan laihaksi. Saimme tavarat läjään ja autoon ja mökin liki luovutuskuntoon. Kävimmekin levolle jo hyvissä ajoin sillä seuraavana aamuna olisi pitkä paluumatka takaisin Kajaaniin.
8. Päivä
Aamulla oli aikainen herätys. Aamupalan jälkeen pakkasimme loput tavarat vankkureihin lähdimme hiljakseen valumaan kohti etelää. Kävimme vielä hörppäämässä kahvit Kairiverissä ja samalla totesimme että ainakin saalispäiväkirjan perusteella koko viikon kalansaalis oli ollut laihanlainen. Tämän vahvisti myös eräkeskuksen väki. Olivat kuulemma nähneet vain pari saaliiksi saatua mittakalaa koko viikon aikana. Olisiko alkuviikon helteet ja loppuviikon kovat sadekuurot saaneet kalat passiivisiksi. Vaikka emme viikon aikana saaneetkaan kalaa pannulle, reissu oli kyllä tekemisen arvoinen. Maisemat Kairilla ovat kyllä silmää miellyttävät ja erämaan hiljaisuudessa akut kyllä latautuivat mainiosti. Eiköhän tuolla tule käytyä uudestaankin!
Tässäpä sitten koko komeus videomuodossa :-)
